Nimi: Kolea talo
Kirjailija: Charles Dickens
Julkaisuvuosi: 1852-53
Sivumäärä: 936
Olen aina kuvitellut Kolean talon synkäksi kirjaksi. Sillä on synkkä nimi ja sitten vielä kirjastostani pystyy lainaamaan Kolea talon tv-filmatisoinnin, jonka kansi on todella synkkä. Kuvittelin aina, että se kertoo talosta, jossa asuu synkeää väkeä, mutta yllätyin täysin kuin näin ei ollutkaan.
Kirja kertoo monta eri tarinaa yhtä aikaa. On Sir Leicester Dedlockin ja hänen vaimonsa Lady Dedlockin tarina, josta hypätään suoraan minä-kerrontaiseenn Estherin tarinaan, mikä sekoittaa vähän päätä. Ainakin itse mietin, että mitä nyt tapahtui, hypättiinkö menneisyyteen vai tulevaisuuteen, kun kaikkitietävä kertoja yhtäkkiä katosi. Mutta mitä pidemmälle kirjaa menee sitä selvemmin nämä kaksi osuutta on erotettu toisistaan, vaikka ne saattavatkin jollain tapaa aina välillä kohdata.
Lisäksi kirjassa puidaan Jardynce ja Jardynce juttua, jota on kestänyt vuosikaudet, se on vienyt monia ihmisiä hautaan ja yksi kirjan henkilöistäkin ajautuu samaan kierteeseen. On kaikenlaista muutakin, mutta ne kaikki liittyvät noihin asioihin mitä ylhäällä mainitsin. Esther kuitenkin toimii jonkinlaisena päähenkilönä, kun kerta suurin osa kirjasta on kuvattu hänen kannaltaan ja hänen lyhyt elämänsä käydään päällisin puolin nopeasti läpi ja kerrotaan minkälainen tausta hänellä on. Pikku hiljaa sekin alkaa selviämään.
Vaikka sanoinkin jo ylhäällä, ettei Kolea talo ollut synkkä kirja, niin joudun hieman perumaan sanojani. Siinä on monta surullista ihmiskohtaloa, monta kuolemaa ja pari vankilassa käyntiäkin. Se on kuitenkin todella hyvä kirja, enkä jälleen kerran yhtään ihmettele miksi se on valittu klassikoksi. Itselläni alku oli hieman hankalaa luettavaa, mutta siitä ylipäästyäni suorastaan ahmin kirjaa sen mitä ehdin. Varsinkin lopussa sivut tuntuivat suorastaan loppuvan kesken. Ajattelin että luenpa vain sivulle 800, mutta sitten päädyinkin lukemaan loppuun saakka.
Suosittelen ehdottomasti ihmiselle, joka pitää mysteereistä ja perhedraamoista.
Arvosana: *****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti