lauantai 30. heinäkuuta 2011

Odin Kirous - Maite Carranza


Nimi: Noitien taistelu: Odin Kirous
Kirjailija: Maite Carranza
Sivumäärä: 561
Julkaisuvuosi: 2007

Odin kirous on Noitien taistelu-trilogian kolmas ja viimeinen osa. Siitä on aikaa, kun olen lukenut kaksi ensimmäistä osaa ja olin ihan ulalla mitä oli tapahtunut, mutta tapahtui kuten aina, ensimmäisten kirjojen tapahtumat palasivat sitä mukaan mieleeni, mitä pidemmälle luin.

Anaid on paljastunut valituksi ja kirjan alussa viimein tapaa isänsä, jota ei ole koskaan nähnyt, mutta siitä sitten alkaakin alamäki. Välillä tunsin myötähäpeää Anaidin käytökselle, joka oli todella teinimäistä ja typerää. Mutta ymmärrän, että kirjassa täytyy tapahtua niin kuin kirjassa tapahtuu.

Valittuna olo käy kuitenkin Anaidille päähän ja hän sekoilee kaikenlaista aiheuttaen samalla Odin ennustuksen tuhoutumisen. Perusnuortenfantasiakirja höttöä suoraan sanoen.

Mutta ihan luettavaa, vaikka Anaidin osuudet ärsyttivät minua kaikista eniten. Luin paljon mieluummin Selenen ja Gunnarista, vaikka heidänkin rakkaustarinansa oli hieman liian imelä ja täynnä epäkohtia ja asioita, kuten kyltymätöntä vihaa aivan liikaa.

Mutta ihan luettava kirja.

Arvosana: **½

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Sydämen muotoinen rasia - Joe Hill


Nimi: Sydämen muotoinen rasia
Kirjailija: Joe Hill
Julkaisuvuosi: 2007
Sivumäärä: 397

Entinen rocktähti ostaa itselleen aaveen ja kummia alkaa tapahtua. Hän saa postissa sydämenmuotoisen rasian, jonka sisällä on vanhan miehen puku. Jude Coynen elämästä tulee täysin aaveen hallitsemaa. Kuolleet vetävät elävät alas.

Juden reaktio oli kuitenkin minulle täysin odottamaton yllätys. Aave teki hänen elämästään helvettiä ja sitten hän päättää taistella sitä vastaan. Isot aplodit kirjailijalle toisenlaisesta suhtautumiesta kuin normaalisti.

Kirjassa suosikkihahmoksi ei yllättäen nousutkaan kukaan päähenkilöistä, vaikka minua kyllä säälitti Florida ei kukaan ansaitse sellaista kohtaloa ja toivoin tosissani, että Judelle ja Marybethille tulisi jotain vakavampaa seurustelusuhdetta. Mutta oikeasti suosikeikseni nousivat Juden koirat, jotka huolehtivat isännästään omalla tavalla.

Joe Hill oli yllättävän virkistävä tapaus tänä vuonna. Hän oikeasti osaa pitää lukijansa jännityksessä loppuun saakka, vaikka lukisi viimeisen sivun ja tietäisi, että kaikki päätyisi hyvin, mutta siltikki. Kirjan lopun ja puolivälin väliin mahtuu paljon tapahtumia.

Sydämen muotoinen rasia on niille, jotka kaipaavat kauhua, jännitystä ja hieman romantiikkaa, sekä mysteeriä. Itse pidin siitä paljon, vaikka välillä vatsaa väänsikin.

Arvosana: ****

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Valkyriat - Paulo Coelho


Nimi: Valkyriat
Kirjailija: Paulo Coelho
Sivumäärä: 204
Julkaisuvuosi: 1992

Taitaa olla neljäs tai viides Coelho, jonka luin tänä vuonna. Mutta tämä oli ehkä suosikkini. Se on osittain tosi tarina Coelhon matkasta aavikolle etsimään omaa enkeliänsä.

Samalla siinä on kuitenkin paljon muutakin. Oikeastaan itse koin päähenkilöksi enemmän Chrisin, joka on Coelhon vaimo, kuin Coelhon itse ja se toi mielestäni tarinaan oman säväyksen.

Aluksi se kertoo vain heidän matkaamisestaan aavikolla, mutta se syvenee koko ajan ja lukijalle paljastetaan koko ajan yhä enemmän ja enemmän tietoa Chrisin ja Paulon suhteesta.

Tarina imaisee mukaansa, kuten muutkin Coelhon kirjat ja sen on pakko lukea yhdeltä istumalta. Se sai myös itseni miettimään, että kuinka hienoa olisi joskus itse kokea samanlainen tapahtuma, mitä kirjassa tapahtui, mutta en usko, että se tulee tapahtumaan.

Arvosana: *****

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Yö kuuluu minulle - Mary Higgins Clark


Nimi: Yö kuuluu minulle
Kirjailija: Mary Higgins Clark
Julkaisuvuosi: 2004
Sivumäärä: 379

Nappasin pitkästä aikaa Mary Higgins Clarkia mukaani kirjastoautosta, enkä pettynyt tälläkään kertaa. Hänen jännitysromaaninsa ovat loistavia ja ennalta arvaamattomia omalla tavallansa, vaikka kaikissa on käytetty pohjana samaa juonta. Ainoastaan henkilöt, ongelmat ja tapahtumapaikat muuttuvat.

Tällä kertaa päähenkilönä on Jean Sheridan, joka on saanut kunniakutsun 20-vuotis luokkakokoukseensa. Luokkakokouksen varjona on se, että Alison Kendall Jeanin entinen ystävä on löydetty kuolleena uima-altaastaan. Lisäksi Jeanin oma menneisyys uhkaa tulla esille.

Clark vaihtelee toistuvasti lukujen välillä näkökulmia ihmisestä toiseen ja murhaajan selville saaminen kestää loppuun saakka, vaikka epäilyjä heitetään puoleen ja toisiin. Lukijan täytyy vain valita yksi ja toivoa, että se on oikea.

Clarkin tarinoissa on aina taustalla myös rakkaustarina, kuten myös tässäkin, vaikka tätäkin höystää epäilys, että jos se toinen on sittenkin se, joka on oikeasti kaiken takana. Mutta se tuo myös oman keveytensä tarinaan.

Pidin kirjasta oikein kovasti ja tykäistyin todella sen taustatarinaan. Olisin vain mielelläni suonut Jeanille onnellisen loppunsa jo heti alussa, enkä mitään kuollutta ensirakkautta.

Arvosana: ****

Baskervillen koira - Arthur Conan Doyle


Nimi: Baskervillen koira
Kirjailija: Arthur Conan Doyle
Julkaisuvuosi: 1901-1902
Sivumäärä: 282

Tarina, jonka olin jo lukenut kertaalleen sarjakuvan muodossa ainakin jollain tapaa. En ole koko elämäni aikana lukenut yhtään Sherlock Holmesia tai katsonut yhtään elokuvaa, sitä BBC:n sarjaa olen katsonut tasan 10 minuuttia, joten minulla ei ollut mitään odotuksia kirjan suhteen.

Holmes lähettää Watsonin paikanpäälle rikospaikalle, missä Baskervillen koira on Baskervillen suvunmiehiä jo kauan. Nyt siitä on kuitenkin tultava loppu, kun suvun viimeinen vesa palaa takaisin sukutilalle.

Kirjassa on monta umpikujaa ja arvailuja, mikä kaiken aiheuttaa, mutta jotenkin itselleni jäi heti alusta asti käsitys siitä, että kuka murhaaja tai oikeastaan koiran omistaja on ja se vei sitten kirjasta kaiken vedon pois.

Mutta kokonaisuudessa teksti on ihan viihdyttävää ja luettavaa, vaikka välillä tuntuikin, että se oli samalla myös hieman puuduttavaa, mutta loppuun asti oli luettava.

Arvosana: ***

Eläinten vallankumous - George Orwell


Nimi: Eläinten vallankumous
Kirjailija: George Orwell
Sivumäärä: 126
Julkaisuvuosi: 1945

Etsin kirjastosta toista Orwellin kirjaa, mutta kun en löytänyt sitä, niin jouduin lainaamaan tämän sen sijaan. Kevyttä luettavaa painostavaan kesäpäivään jolloin ei halua olla ulkona, koska siellä on liian kuuma.

Kirja on satiirinen kertomus eläiten tekemästä vallankumouksesta, jolle käy, kuten yleensä kaikille muillekin vallankumouksille. Diktaattori ottaa vallan, vaikka alunperin oli ollut tarkoitus luoda eläimille ihanteellinen maatila.

Orwellin ajatus tulee kirjasta selkeästi esiin ja se on nopeasti luettu läpi. Itse säälin eläimiä, jotka joutuvat diktaattorisian vallan alle, eivätkä pysty pyristelemään sitä vastaan mitenkään. Osa muistaa vielä vanhat hyvät ajat, mutta muistotkin haalistuvat.

Kirjan viimeisessä lauseessa minulle tuli olo, että olen lukenut sen joskus aikaisemminkin, vaikkka minulla ei muuta muistikuvaa siitä ole. Ehkä se oli pikku pätkä koulussa tai vastaava.

Mutta kokonaisuudessa viihdyttävä kirja.

Arvosana: ****

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Haikein terveisin - Nicholas Sparks


Nimi: Haikein terveisin
Kirjailija: Nicholas Sparks
Julkaisuvuosi: 2006
Sivumäärä: 329

Haikein terveisin alkaa prologilla, joka ei tiedä hyvää loppua, vaikka tavallaan se sitä on. Johnin elämällä ei ole suuntaa ja lopulta hän liittyy armeijaan. Kuitenkin tullessaan lomalla hän tapaa kiltin tytön Savannahin ja he rakastuvat.

Johnin palatessa takaisin komennukselleen Saksaan nuori pari pitää yhteyttä kirjeillä, kunnes he jälleen tapavat, mutta 11.9.2001 jälkeen kaikki muuttuu. Savannahista tulee etäinen ja lopulta päättää suhteen.

Tämäkin kirja on oikeastaan Johnin kasvutarina, vaikka siinä sivutaakin paljon amerikkalaista yhteiskuntaa ja Irakin sotaa. Ja rakkaus-teemakin on lähellä, niin mielestäni kirja kertoo oikeasti enemmän Johnista kuin mistään muusta. Savannah on mielestäni vain katalysaattori asioille.

Tai sitten vain suljen näillä kaikilla ajatuksilla pois mielestäni kirjan lopun, joka oli surullinen ja odotettava, vaikka sen tajusi jo aivan alkumetreillä. Mutta silti sitä jaksoi toivoa loppuun asti, että asiat menisivätkin toisin.

Mutta kirja oli taattua Sparksia, mukaansa tempaavaa ja romanttista.

Arvosana: ****

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Voittaja on yksin - Paulo Coelho


Nimi: Voittaja on yksin
Kirjailija: Paulo Coelho
Julkaisuvuosi: 2008
Sivumäärä: 479

Tervetuloa Cannesiin kiireisten ihmisten maailmaan, joka on täynnä turhia kutsuja, tärkeältä näyttämistä ja juoksemista paikasta toiseen. Voittaja on yksin kertoo karua kuvaa kuuluisuuksien arjesta ja sen nurjasta puolesta.

Se alkaa Igor-nimisen miehen katsonnalla maailmaan ja sillä, että hän tappaa ihmisiä ex-vaimonsa takaisin saamiseksi. Muutamia muita päähenkilöitä löytyy, kuten Gabriella 25-vuotias näyttelijä, joka etsii sitä suurta tilaisuuttaan, Jasmin 19-vuotias malli, joka ei ole kuten muut mallit, Ewa Igorin ex-vaimo ja Hamid muotisuunnittelija, joka on Ewan nykyinen mies.

Kaikki hahmot kietoutuvat pikku hiljaa yhteen. Ensin kaikki on hajallaan, mutta sitten yhdistäviä lenkkejä alkaa löytyä, kunnes lopussa kaikki on kasassa, mutta silti yksin. Kaikki haluavat jotain ja tekisivät mitä vain sen saadakseen.

Mielestäni kirja ei yllä Coelhon parhaimmistoon. Se on erilainen kuin muut hänen kirjansa, mikä ei ole paha asia, mutta itse lukijana jäin kaipaamaan jotain. Kirja jäi hieman vajaaksi, vaikka loppu olikin yllättävä ratkaisultaan, ainakin osittain.

Arvosana: ***½

Mitä huominen tuo tullessaan - Cecelia Ahern


Nimi: Mitä huominen tuo tullessaan
Kirjailija: Cecelia Ahern
Julkaisuvuosi: 2009
Sivumäärä: 415

Tamara on 16-vuotias tyttö, jonka isä teki itsemurhan, koska oli pahoissa talousvaikeuksissa. Hänen äitinsä ajautuu masennukseen, talo myydään ja he joutuvat muuttamaan Tamaran enon ja tämän vaimon luokse asumaan.

Siitä hemmoteltu tyttö ei tykkää yhtään, mutta kuitenkin olosuhteiden pakosta hän sopeutuu. Varsinkin vanha linna, joka tuhoutui tulipalossa ja sitten hän löytää kirjastoautosta kirjan, joka on lukossa.

Kun hän saa kirjan vihdoin auki, se onkin tyhjä, mutta pian siihen alkaa muodostua tekstiä, joka kertoo mitä seuraavana päivänä tapahtuu.

Tarina on täynnä salaisuuksia ja juonenkäänteitä, joita ei osannut odottaa, mutta mielestäni ne kaikki ovat turhia, koska päällimmäisenä se on kuitenkin nuoren tytön kasvutarina.

Cecelia Ahern on hyvä kirjailija, mutta mielestäni Mitä huominen tuo tullessaan ei kuitenkaan kuulu hänen parhaimmistoonsa. Siinä on hieman liikaa jotain, mutta silti loppusilaus puuttuu. Mutta muuten mukaansa tempaava kirja.

Arvosana: ****