lauantai 16. maaliskuuta 2013
Kurjat - Victor Hugo
Nimi: Kurjat
Kirjailija: Victor Hugo
Julkaisuvuosi: 1862
Sivumäärä: 976
Victor Hugon Kurjat-romaani on ollut lukulistallani pitemmän aikaa, mutta vasta nyt sain sen aikaiseksi luettua. Myönnettäköön, etteivät yo-kirjoitukset ole oikein antaneet sijaa kaunokirjallisuudelle, mutta onneksi ensi viikolla asiat ovat jo toisin. Kuitenkin, suunnittelin alunperin lukevani kirjan ennen kuin menen katsomaan kirjasta tulleen uuden elokuvan, mutta en sitten ehtinyt.
En kuitenkaan kadu, etten ehtinyt, koska elokuva oli paljon nautittavampi kun ei tiennyt mitä tapahtui, eikä ollut mitään vertailukohtaa. Kirjan lukeminen taas elokuvan jälkeen, syvensi elokuvaa huomattavasti, vaikka elokuva olikin oikaissut joistakin kohdista, mutta silti. Kirjan avulla ymmärsi henkilöhahmot hieman paremmin.
Kirja kertoo Jean Valjeanista, joka kirjan alussa pääsee pois vankilasta tai oikeastaan vankileirilstä, jossa hän oli kaleeriorjana, koska oli varastanut palan leipää siskonsa lapsille. Erinäisten asioiden kautta hän törmää Fantineen, nuoreen naiseen, jonka mies saattoi raskaaksi ja jätti kuin knallin kalliolle. Fantinella on omat ongelmansa ja Jean Valjean auttaa häntä parhaansa mukaan, ei tosin Jean Valjeanina vaan pormestari Madeleinena. Lopulta hän pelastaa Fantinen tyttären, kun Fantine kuolee ja tekee tästä itsellensä ottolapsen.
Kirjan loppu osa keskittyy Fantinen tyttären Cosetten elämään ja siihen miten Jean Valjean suhtautuu häneen, ja miten heidän elämänsä lutviutuu Fantinen rakastuessa ja menneisyyden henkilöiden heittäessä kapuloita rattaisiin. Lisäksi hankaluuksia tuottaa Jeanin vankikarkuruus, vaikka hänet onkin julistettu kuolleeksi.
Kurjat kertoo yhteiskunnan epäkohdista ja tarkemmin sanottuna Ranskan 1800-luvun alun epäkohdista ja niitä on kuvailtu realistisesti, muttei kuitenkaan liioittelematta. Rakastuin Victor Hugon tyyliin kirjoittaa ja siihen kuinka hän saa lukijan helposti mukaansa. Nimimerkillä, ajattelin mennä keskiviikkona koululle syömään. 10 aloitin kirjan lukemisen ja huomaan 1 maissa päivällä, että se ruoka taisi sitten jäädä saamatta.
Lisäksi oli mielenkiintoista näin historian kannalta lukea Ranskan kapinoista, koska niistä ei juurikaan koulussa puhuta. Ranskan vallankumous kyllä mainitaan useaan otteeseen, mutta muu osa Ranskan historiasta sivuutetaan täysin. Okein se määrä mitä meillä on kursseja ei riitä kaiken kertomiseen, voin sen myöntää ihan rehellisesti.
Mutta siis, suosittelen ehdottomasti lukemaan ja käymään katsomassa myös sen uuden elokuvan, koska pidin kummastakin valtavasti.
Arvosana: *****
keskiviikko 6. maaliskuuta 2013
Rouva Bovary - Gustave Flaubert
Nimi: Rouva Bovary
Kirjailija: Gustave Flaubert
Julkaisuvuosi: 1856
Sivumäärä: 354
Rouva Bovary oli jälleen kirja, jonka lainasin klassikkolistalta, ja siitä jäi hieman kaksijakoinen tunnelma. Toisaalta kirja oli nerokkaasti kirjoitettu, mutta kirjan aikana aloin toden teolla inhoamaan sen päähenkilöä ja nimikköhahmoa Emma Bovarya.
Tarina alkaa sillä, että kerrotaan Charles Bovaryn kouluvuosista ja siitä kuinka hänestä tuli maalaislääkäri ja siirrytään lopulta siihen, kuinka hän oikein tapasin Emman ja kuinka he päätyivät naimisiin. Emman unelmat kuitenkin romahtavat, kun naimisissa olo ei olekkaan niin hohtoista kuin hän oletti sen olevan ja intohimo/rakkaus miestä kohtaan hiipuvat nopeasti.
Ja sen jälkeen sitten seurataan Emman ensin varovaista tutustumista toisiin miehiin ja hänen suhteistaan heihin, sekä holtitonta taloudenhoitoa ja ailahtelevuutta. Ei sillä kirja on mielenkiintoinen ja realistinen ja loppukin on virkistävää vaihtelua, vaikkakaan ei sieltä miellyttävimmästä päästä. Mutta onko kaiken aina pakko olla miellyttävää?
Tosiaankin, oli hieman kaksijakoinen olo koko kirjasta, koska todellakin inhosin Emmaa, hänen kaikessa ailahtelevuudessaan, haaveissa elämisessään ja tuhlaavaisuudessaan. Enkä oikeastaan ymmärtänyt siinä vaiheessa hänen ajatuksenjuoksuaan, mutta sitten toisaaalta aloin miettimään omaa elämääni ja kuinka monta kertaa sitä on pettynyt johonkin, joka ei olekkaan ollut odotuksien mukainen ja sitten alkanut etsimään taas jotain uutta? Monta monituista.
Mielestäni kirja kannattaa lukea, enkä yhtään ihmettele miksi se on aiheuttanut skandaalin ilmestyessään, ottaen huomioon sen ajan kulttuurin ja seurapiirien ilmapiirin. Kirja kuitenkin kuvailee asioita suht avoimesti aikaansa nähden.
Arvosana: ***½
tiistai 5. maaliskuuta 2013
Crossed - Ally Condie
Nimi: Crossed
Kirjailija: Ally Condie
Julkaisuvuosi: 2011
Sivumäärä: 367
Crossed on Matched-trilogian toinen osa. Edellisen osan lukemista on jo hieman aikaa, mutta muistikuvieni perusteella voin reilusti sanoa, että Crossed oli ehdottomasti parempi ja nyt haluan lukea myös trilogian viimeisenkin osan.
Cassia on työskennellyt erilaisilla työleireillä kaupunkien ulkopuolilla, mutta ei ole päässyt sinne minne on halunnut. Lähemmäksi Kyta, jota pääsisi lopulta etsimään, jos vain pääsisi ulkoisille provinsseille. Pahoittelen hassua käännöstä, luin kirjan englanniksi.
Ky taas on yrittänyt pysytellä hengissä ulkoisilla provinsseilla, jossa sota Societyn vihollista vastaan on koko ajan menossa ja Aberrationit lähetetään sinne kuolemaan, jotta vihollinen luulisi, että ulkoisilla provinseilla olisi vielä elämää.
Lopulta kumpikin onnistuu tahollansa pääsemään pois ja myös tapaamaan toisensa, mutta ongelmat eivät pääty siihen, vaan etsintä jatkuu vielä. Sanoin, että kirja oli parempi kuin edellinen, mutta minua hieman ärsytti, että kirjailija on yrittänyt väkisin kirjoittaa henkilöiden välille kolmiodraamaa, mikä ei olisi kirjan tapauksessa ollut tarpeen ja mitä nyt luin seuraavan kirjan synopsin niin sama kolmiodraama näyttää jatkuvan. Onko kaikissa nuorten fantasia/utopiakirjoissa pakko olla kolmiodraama, eikö se ole nähty ja kuultu jo? Heti ensimmäisestä kirjasta alkaen tiedetään kenen kanssa päähenkilö lopulta päätyy. Ja miksei siihen kuvioon voisi tehdä jotain vaihtelua välillä. Eikä aina sitä tytön pitää tehdä valinta kahden pojan väliltä. Tosin ei se pojan täytyy tehdä valinta kahden tytön väliltä yhtään houkuttelevampi on, tai no pojan valinta on yleensä paljon kevyemmän oloisempi kuin tyttöjen.
Toisaalta kukaan ei pakota minua lukemaan kyseisiä kirjoja, mutta silti. TUntuu että kaikki nuorten fantasiakirjat ovat kopioita toisistaan aina jollain tasolla ja välillä todella ennalta-arvattavia.
Mutta siis pidin kirjasta. Se oli kevyttä iltalukemista lukion kurssikirjojen rinnalle.
Arvosana: ***½
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)