Nimi: The Shelters of Stone
Kirjailija: Jean M. Untinen-Auel
Julkaisuvuosi: 2002
Sivumäärä: 784
The Shelters of Stone on viides osa Maan Lapset-sarjaan ja luin sen heti edellisen perään, mikä ei ehkä ollut kovin viisasta tai oli se viisasta, mutta jos mahdollisista pidin The Shelters of Stone huonompana kuin The Plains of Passagea, koska se oli vielä venytetympää ja kuvailevampaa kuin The Plains of Passage.
Laskeskelin että ensimmäisen 200 sivun aikana kerrottiin yhden päivän tapahtumat, okei ehkä hieman liioittelen, ensimmäiäsen 100 sivun aikana kerrottiin ensimmäisen päivän tapahtumat, eikä tahti senkään jälkeen päätä huimannut.
Kirjassa ärsytti myös siihen lisätyt entisten tyttöystävien klisseiset käyttäytymiset, joita ilman kirja olisi pärjännyt muutenkin ja plääh. Minulle jäi kirjasta jotenkin todella mitään sanomaton olo. Se ei todellakaan yltänyt kolmen ensimmäisen tasolle, vaikka oli ihan mielenkiintoista seurata kuinka Ayla sopeutuu elämään Jondalarin heimon Zelandonien kanssa. Tarinaa vain venytettiin aivan liian paljon kuvailuilla, joita olisi voinut olla helposti vain puolet välillä.
Lisäksi valittelin jo alussa vauhdin hitaudesta. Oikeastaan pitäisi ehkä enemmänkin sanoa vauhdin epätasaiste jakautumisesta, kun alku menee hitaasti ja lopussa on sitten kunnon aikahyppy. En valita aikahypystä ollenkaan, koska sen jälkeiset tapahtumat olivat suosikkejani kirjassa, ja se hieman pelasti kirjaa, vaikka muutama asia jäi avoimeksi ja ratkaistavaksi viimeiseen kirjaan, jonka itseasiassa aloitin jo.
Arvosana: ***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti