perjantai 31. toukokuuta 2013

Accran kirjoitukset - Paulo Coelho



Nimi: Accran kirjoitukset
Kirjailija: Paulo Coelho
Julkaisuvuosi: 2012
Sivumäärä: 167

Accran kirjoitukset ovat Paulo Coelhon uusin kirja, joka on jälleen jakamassa neuvoja elämään. Tällä kertaa sijoitutaan Jerusalemiin vuosituhannen alkuun, jossa kreikkalainen Kopti on koonnut kansan neuvonpitoon, kun ristiretkeläiset kolkuttavat porttien ulkopuolella.

Hän ei kuitenkaan pidä palopuhetta voittamisesta, vaan kaikesta muusta, vastaten kuuntelijoidensa kysymyksiin viisaudella ja rakkaudella. Coelho saa lukijansakin miettimään omia valintojaan ja tekojaan ja haluamaan olla parempi ihminen. Tai ainakin itselleni kävi näin.

Samalla kun luin kirjaa, minulle tuli vahvasti mieleen John ja Stasi Eldredgen Valloittava salaisuus, joka puhui osittain samoista asioista. Mikä on oikeastaan aika hyvä asia, koska olen lukenut samat asiat monta kertaa ja kuullut monen ihmisen sanovan samoin, mutta jostain syystä se ei vain jää päähän. Vertaan itseäni koko ajan muihin, heidän saavutuksiinsa ja tekoihinsa, ja keskitän voimani sitten siihen, että yritän olla heidän kaltainen tai heitä parempi, mikä on täyttä tuhlausta. Ei minun tarvitse olla kukaan muu kuin olen, mutta silti se aina silloin tällöin unohtuu.

En kuitenkaan sanoisi, että kirjalla olisi ollut minulle mitän Ahaa-elämysvaikutusta, että muutan tapani tässä ja nyt. Ei toki, koska ei se toimisi ainakaan omalla kohdallani niin. Muutoksen täytyy tapahtua hitaasti, jotta siitä tulisi pysyvä. Eikä Accran kirjoitukset ollut minulle henk. kohtaisesti yhtä upea kokemus kuin Coelhon muut kirjat ovat olleet, mutta suosittelen silti lukemaan, jos pitää Coelhosta ja kaipaa neuvoja ja rohkaisua elämään.

Arvosana: ****

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Muumipappa ja meri - Tove Jansson



Nimi: Muumipappa ja meri
Kirjailija: Tove Jansson
Julkaisuvuosi: 1965
Sivumäärä: 182

Muumipappa ja meri, otin tämän kirjan lukulistalle, koska yhdessä lukupiirissä, jossa olen niin tämä oli tämän kuun kirjana. Aloitin kirjan lukemisen hieman myöhässä, enkä ole ennen lukenut Muumi-kirjoja, mikä on itsellni erittäin hämmentävä ajatus. Olen näköjään hypännyt ne yli ala-aste ja yläaste aikoinani.

No kuitenkin, aloittaessani kirjaa mieleeni tuli erittäin vahvasti Muumi-anime ja se jakso, jossa Muumit lähtivät majakkasaarelle, näkivät matkan aikana aavelaivan ja kaikkea muuta kivaa. Tuo jakso oli niin selvänä mielessäni, kun jatkoin kirjan lukemista, että se oikeasti häiritsi lukukokemusta. Miksikö?

Koska vaikka hahmot olivat osittain samoja, heissä oli tiettyjä piirteitä, jotka erosivat selvästi animesta, mutta en kuitenkaan pystynyt pienessä mielessäni lopettamaan vertailua, vaikka kuinka yritin. Lisäksi kirja yllätti minut ehkä hieman fantasiamaisuudellaan tai vastaavalla, en osaa oikein selittää, kun puhuttii Muumimamman paosta puutarhaansa.

Pidin kuitenkin kirjasta erittäin paljon, vaikka lukukokemusta hieman häiritsikin omat ajatukset. Nyt tekisi mieli lukea loputkin Muumikirjat, mutta tällä hetkellä minulla ei ole aikaa, koska pääsykokeet lähestyvät uhkaavasti.

Kirja sai minut myös miettimään elämän pieniä asioita. Kuinka huomaamattomia ne ovat ja kuinka paljon niitä kaipaakaan, sitten kun niitä ei ole. Pidän itse aina välillä asioita aivan liian itsestään selvinä, eikä sen todellakaan pitäisi mennä niin.

Arvosana: ****

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Valloittava salaisuus - John & Stasi Eldredge



Nimi: Valloittava salaisuus
Kirjailijat: John & Stasi Eldredge
Sivumäärä: 236
Julkaisuvuosi: 2005

Valloittava salaisuuden lisänimi Voiko naisen sielua ymmärtää?- kertoo melkein kaiken oleellisen kirjasta ja sen sisällöstä. Kirja keskittyy miettimään ja pohdiskelemaan naisen sielua ja sydäntä, sen ongelmia ja haavoja monella tapaa.

Ystäväni suositteli minut lukemaan tämän kirjan, enkä kyllä kadu päätöstäni lukea sitä yhtään, koska kirja oli täynnä asiaa, joka sai minut miettimään omaa menneisyyttäni ja valintojani lapsuudessa. Täytyy sanoa, että osui ja upposi.

En oikeastaan tiedä, mitä muuta kertoisin kyseisestä kirjasta, koska se täytyy vain lukea. Ei sitä pysty juurikaan sanoin kuvailemaan, ainakaan itse en siihen pysty. Kirja tosin on kristillinen, joten siinä puhutaan paljon Jumalasta ja Jeesuksesta ja siitä, miten heidän kauttaan voi ainoastaan pelastua, joten jos ei henkilökohtaisesti usko siihen, niin kirja jää hieman vajaaksi.

Arvosana: ****

tiistai 21. toukokuuta 2013

Eloonjäänyt - Tess Gerritsen



Nimi: Eloonjäänyt
Kirjailija: Tess Gerritsen
Julkaisuvuosi: 2012
Sivumäärä: 347

Kävin pitkästä aikaa kirjastossa ja lainasin kunnolla kirjoja, vaikka pitäisi lukea pääsykokeisiin. No kuitenkin, nappasin mukaani pikalainana Tess Gerritsenin uusimman vihdoin ja viimein. Enkä pettynyt. Tämä uusin kirja oli huomattavasti parempi kuin edelliset, ainakin omasta mielestäni.

Tarina lähtee siitä, että kolme lasta on jäänyt orvoiksi kaksi vuotta sitten ja heistä jokainen on sijoitettu kasvattiperheeseen, joiden kaikkien vanhemmat nyt murhataan lyhyen ajan sisään ja kaikki lapset päätyvät lopulta Evensong-nimiseen sisäoppilaitokseen. Ja tapansa mukaan murhat alkavat kiinnostaa Mauraa ja Janea.

Kirjassa menee jälleen päällekkäin monen ihmisen näkemykset asiasta ja lukija johdatetaan uskomaan tiettyjä asioita, ja sitä alkaa miettimään, että mikä homman nimi oikeasti on. Mauran ja Janen yksityiselämiin kajotaan taas hieman, pintapuolisesti, mutta ne unohdetaan jälleen kerran parin maininnan jälkeen, kun toimintajakso lähestyy. No seuraavassa kirjassa näkee varmaan tiettyjen hahmojen lopulliset ratkaisut.

Tosin on hieman ärsyttävää, että kirjat hyppivät suuria aikahyppyjä ja sitten tuovat esille vanhoja hahmoja, jotka ovat esiintyneet edellisissä kirjoissa, mutta kun muisti on mikä on, niin en itse ainakaan alussa muistanut, että kuka kukin on, eikä heistä sitten selitettykkään kovin kattavasti.

Mutta kevyt lukukokemus kirjallisesti, vaikka aiheellisesti raskas. Pidin kuitenkin kirjasta kokonaisuutena, eikä loppukaan ollut ihme kyllä pettymys.

Arvosana: ****

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Ennen päivän laskua ei voi - Johanna Sinisalo



Nimi: Ennen päivän laskua ei voi
Kirjailija: Johanna Sinisalo
Julkaisuvuosi: 2000
Sivumäärä: 268

En ole ennen lukenut Johanna Sinisaloa, vaikka minulla onkin kavereita, jotka ovat ylistäneet häntä. En vain ole saanut aikaiseksi tarttua hänen tuotantoonsa. Toisin kuin nyt. Kirjastosta mukaan tarttui nimittäin jokin aika sitten Sinisalon esikoisteos Ennen päivänlaskua ei voi.

Minulla oli jostain syystä suuret odotukset tästä kirjasta, kiitokset äidinkielenopettajalleni. Odotin jotain mieltä avartavaa ja mietinnän aiheuttavaa lukukokemusta. Suurin piirtein samanlaista mitä opettajakin oli kokenut, mutta ei. Kirja ei saanut minua miettimään, että peikkoja olisi oikeasti olemassa.

Kirjahan kertoo siis Enkelistä, oikeammin Mikaelista, joka pelastaa ihka aidon peikon ja huolehtii sen kuntoon. Enkelin elämää sekoittaa ihastuminen heteromieheen, entinen exä ja alakerran naapuri, ja tietenkin oman lisänsä tuo peikko.

Kirjassa on lyhyitä kappaleita, jotka ovat joko tapahtumien kuvailuja eri henkilöiden silmin tai pätkiä peikoista muista kirjoista, kuten Pessistä ja Illusiasta ja lastenrunoista. Pidin tästä intertekstuaalisuudesta, varsinkin kun jotain kirjassa mainittuja pätkiä olin lukenut jo aikaisemmin. Lisäksi kirjan nimi ja osioiden nimet, jotka ovat suoraan Päivänsäde ja menninkäinen laulusta, tuovat oman kivan lisänsä kirjaan ja hieman yhtenäisyyttä.

Kokonaisuudessa pidin kirjasta, vaikka se ei ollutkaan niin upea lukukokemus kuin odotin.

Arvosana: ***½

tiistai 7. toukokuuta 2013

Hiiriä ja ihmisiä - John Steinbeck



Nimi: Hiiriä ja ihmisiä
Kirjailija: John Steinbeck
Sivumäärä: 134
Julkaisuvuosi: 1963

Hiiriä ja ihmisiä kirja kertoo Lenniestä ja Georgesta, jotka saapuvat töihin karjatilalle pakkaamaan ohraa. Lennie on hieman vajaa mielinen ja George ohjaa ja auttaa häntä parhaansa mukaan. Enempää en juonesta sano, koska se spoilaisi aivan liikaa.

Kirja oli kevyt ja helppo lukuinen tarina, jossa on vain vajaat 133 sivua. En muista koska viimeksi olisin lukenut niin lyhyen kirjan. Aivan liian pitkä aika sitten ilmeisesti. Kuitenkin, pidin kirjasta ja sen henkilöhahmoista, tosin osa henkilöiden repliikeistä toi mieleeni Vihan hedelmät, joka on kylläkin samalta kirjailijalta.

En oikeastaan tiedä mitä muuta sanoisin kirjasta. Nappasin sen mukaani vain kirjastosta, enkä lukenut edes takakantta, koska se oli BBC:n listalla. Ja nyt kun luin takakannen niin se olisi pilannut koko lukukokemuksen paljastamalla liikaa kirjan juonesta.

Tosin en ihan täysin ymmärtänyt kirjan nimeä, Hiiriä ja ihmisiä, koska hiiret mainittiin vain alussa tai sitten minulla jäi jotain tärkeää huomaamatta. Mutta no, eipä sillä väliä. Pidin kirjasta ja sillä selvä. Suosittelen lukemaan, jos haluaa jotain tavallaan kevyttä ja nopealukuista, muttei kuitenkaan mitään draaman alkeita.

Arvosana: ****

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Pilvikartasto - David Mitchell



Nimi: Pilvikartasto
Kirjailija: David Mitchell
Julkaisuvuosi: 2003
Sivumäärä: 624

Luulin että Pilvikartasto olisi yksi yhtenäinen tarina, mutta ei. Siinä onkin viisi tarinaa, jotka eivät varsinaisesti liity mitenkään toisiinsa ellei pienen pieniä palasia ja yksityiskohtia oteta huomioon. Kirja on periaatteessa tarina tarinassa kirja, mikä on ihan mielenkiintoinen ratkaisu, kun jokaisessa tarinassa on käytetty erilaisia kerronnallisia ratkaisuja.

Se vain että alussa tarinat katkeavat kesken ja jatkuvat vasta myöhemmin, mikä aiheutti ainakin minulle hieman unohdusta, että kuka kukin oli missäkin tarinassa. Enkä oikein saanut selville, mikä idea kirjassa varsinaisesti oli.

Mutta pidin tarinoista, erityisesti Luisa Reysta ja Sonmi-451. Ainoa kertomus, joka itseni ärsytti oli Zachryn tarina, koska se oli puhekieltä ja inhoan puhekielen lukemista, koska siinä pitää keskittyä täysin erillälailla kuin kirjakielen kanssa. Mutta no, Zachryn tarina oli sentään kokonaisena kirjassa.

Kirja oli kuitenkin hieno lukukokemus, ja lopulta tarinoista tuli hieno kokonaisuus ja kaikkien henkilöhahmojen kohtalot saatiin selville. Ymmärrän täysin minkä takia se on päässyt BBC:n listalle, mikä ei kuitenkaan tällä kertaa ollut lukemiseni varsinainen syy. Meinasin nimittäin käydä katsomassa kyseisestä kirjasta tehdyn elokuvan, koska sen traileri näytti mielenkiintoiselta, mutta nyt en sitten enää tiedä. Olen miettinyt pääni puhki, miten he ovat onnistuneet sovittamaan kirjan valkokankaalle, enkä tiedä mitään järkevää keinoa, joten taitaa elokuva jäädä katsomatta.

Arvosana: ***½