maanantai 28. lokakuuta 2013

Fatiman käsi - Ildefonso Falcones


Nimi: Fatiman käsi
Kirjailija: Ildefonso Falcones
Julkaisuvuosi: 2009
Sivumäärä: 1022

Fatiman käsi kertoo Hernandosta, joka on puoliksi espanjalainen ja puoliksi mauri, koska espanjalainen pappi raiskasi hänen mauriäitinsä 1500-luvun Juvinelesissa. Aikana jolloin maurit pakotettiin kääntymään kristityiksi mikä aiheuttaa ongelmia mauri väestön suhteen.

Hernandosta tulee väliinputoaja kahden uskonnon väliin ja sitä hän on koko loppuelämänsä. Kirjan päätarina on kuitenkin Hernandon ja nuoren lesken Fatiman rakkaussuhteessa, jota Hernandon isäpuoli ei suvaitse ja tekee kaikkensa pitääkseen heidät erossa toisistaan. Mutta samalla kirja kertoo maurien elämästä 1500-luvun Espanjasta ja siitä kuinka he taistelivat uskonsa puolesta, vain menettääkseen sen uudestaan ja uudestaan.

Olin Ildefonsolta lukenut aikaisemmin vain Meren Katedraalin, josta pidin todella paljon, eikä tämäkään kirja mikään pettymys ollut. Mutta en tiedä, kirjassa oli todella paljon kärsimystä ja juuri kun kaikki alkoi mennä hyvin tapahtui jotain muuta ja tätä jatkui koko kirjan ajan kaikki ne 1000 sivua, joten lopussa sitä oli todellakin turtunut sille ja toivoi vain että kirja loppuisi pian, vaikka se hyvä olikin.

Tavallaan pidin kirjan lopusta, koska se ei ollut mitenkään massaan sulautuva, vaikka olisinkin itse toivonut siitä hieman toisenlaista. Mutta toisaalta taas loppu sopi kirjaan. Henkilöhahmoista pidin tiettyyn pisteeseen asti, mutta koska olen kasvanut itse niin erilaisessa yhteiskunnassa ja uskonnossa, etten kyennyt vain välillä käsittämään naisten alistumista. Ymmärsin sen kyllä, mutta käsittäminen ja hyväksyminen on täysin toinen asia, mutta maailma oli täysin toinen 1500-luvulla kuin nyt, enkä ole muslimi vaan protestantti kristitty, niin näkemyserot ovat valtavat.

Suosittelen kirjan lukemista lämpimästi, koska Ildefonso on upea kirjailija ja kirjan maailmaan uppoutuu niin helposti. Tietenkään jos ei kärsimyksestä pidä niin kirja ei ole sitten oikea.

Arvosana: ****

lauantai 19. lokakuuta 2013

Matkalla - Jack Kerouac


Nimi: Matkalla alkuperäinen versio
Kirjailija: Jack Kerouac
Julkaisuvuosi: 1957(Matkalla) 2007 (On the Road Original Scroll)
Sivumäärä: 440

Matkalla, nappasin tämän kirjan mukaani viime kirjastokäynnilläni, koska ajattelin taas päästä kirjalistoissa eteenpäin. Käsitykseni kirjasta oli melkoisen hatara ja perustui ainoastaan kuviin, joita olin nähnyt kyseiseen kirjaan perustuvasta elokuvasta, jossa näyttelee mm. Kristen Stewart. Lisäksi versioni oli alkuperäinen versio eli kirja oli siinä muodossa miten kirjailija sen alunperin tarkoitti, eli hahmoilla oikeat nimet ja kaikki suurin piirtein kirjoitettu putkeen.

Kirja siis kertoo Jack Kerouacista ja tämän kavereista, keskittyen kuitenkin eniten Neal Cassadyn. Olin jotenkin aina kuvitellut, että koska kirjan nimi on Matkalla niin on se kertoo ainoastaan yhdestä roadtripistä Amerikan halki, mutta Jack tekikin niitä useamman. Pari kertaa New Yorkista San Franciskoon ja takaisin ja sitte viimeisimpänä New Yorkista Mexicoon.

Jack ajelehtii paikasta toiseen, juhlii, tekee töitä ja palaa takaisin kotiinsa. Hänen kaverinsa Neal muuttuu kirjan aikana aina vain hullumpaan ja hullumpaan suuntaan. En oikein enää tiedä mitä muuta voisin kertoa kirjasta, koska se oli periaatteessa tuota koko ajan.

En sanoisi, että kirja oli huono, mutta se ei ollut yhtään minun tyyliseni. Lisäksi kaikki se putkeen kirjoittaminen aiheutti minulle melkein päänsäryn, koska piti oikeasti olla silmä tarkkana, että millä rivillä mennään, jotta pysyi kärryillä tapahtumissa. Lisäksi hahmojen samanlaiset nimet saivat minut välillä ihan sekaisin, että kuka olikaan kuka ja oliko häntä edes mainittu kirjassa aikaisemmin. Lukeminen oli varsin hidasta, eikä minua oikeastaan kiinnostanut lukea kolmea kertaa samat asiat, mutta vain erijärjestyksessä ja eri henkilöiden kanssa, mutta luultavasti kirja sopii jollekin toiselle paljon paremmin.

Arvosana: ***

torstai 17. lokakuuta 2013

Valkokankaan varjot - Nora Roberts


Nimi: Valkokankaan varjot
Kirjailija: Nora Robert
Julkaisuvuosi: 2008
Sivumäärä: 462

Löysin äitini lainausten seasta tämän Robertsin kirjan ja päätin huvin vuoksi lukea sen kevyenä iltalukemisena, mitä se todellakin oli. Kirja kertoo Cillasta, joka on entinen lapsitähti ja kuolleen suuren näyttelijättären lapsenlapsi, joka ostaa omalta äidiltänsä isoäitinsä pakopaikan ja alkaa remontoimaan sitä.

Hänen isoäitinsä tappoi itsensä 30-vuotta sitten samaisessa talossa, jota Cilla nyt korjaa. Isoäidin kuolema alkaa epäilyttää Cillaa, kun hän löytää ullakolta vanhoja rakkauskirjeitä, jotka antavat ymmärtää toisin. Lisäksi joku ei halua tiedon leviävän, kun Cillan autoa töhritään ja joku murtautuu kahdesti hänen taloonsa.

Lisäksi kirjaan sisältyy kuuma naapuri, jonka kanssa Cillalla on alusta alkaen säpinää, vaikka tällä kertaa heidän välinen romanssinsa oli hieman tasapaksu verrattuna Robertsin muihin. Normaalisti parien välillä on edes jonkinlainen riita, mutta ei tässä kirjassa. Toki erimielisyyksiä esiintyi, mutta komea naapuri oli hieman liian kärsivällinen ja ymmärtäväinen tässä kirjassa, eikä pahoittanut juuri mistään mieltään.

Muuten kirja oli kyllä taattua Robertsia, mutta mielestäni se toisti liikaa Robertsin edellisiä kirjoja, koska pystyin ensimmäisistä luvuista lähtien päättelemään tai oikeastaan arvaamaan kuka oli Cillan isoäidin salainen rakastaja ja mitä hänelle oikeasti kävi. Tietenkään en olettanu mitään ihmeellisempään, mutta jotain yllätyksellisyyttä kaipasin kuitenkin tarinaan mukaan.

Arvosana: ***

torstai 3. lokakuuta 2013

Juoppohullun päiväkirja - Juha Vuorinen


Nimi: Juoppohullun päiväkirja
Kirjailija: Juha Vuorinen
Julkaisuvuosi: 2001
Sivumäärä: 360

Täytyy näin heti aluksi myöntää, että Juoppohullun päiväkirja ei ollut minulle. Se on päiväkirja, joka kuuluu pikku-Juhalle, joka on kirjan nimen mukaisesti todellinen juoppo, joka juo monta päivää putkeen parhaimmillaan vain päätyäkseen katkolle. Kirja kertoo hänen elämästään vuoden ajan ja tuohon vuoteen mahtuu mm. kaksi ikkunasta heitettyä telkkaria ja yksi ikkunasta heitetty uuni, jotka osuivat kaikki naapurin Datsunin päälle.

Juhan elämää piristivät paras kaveri Kristian, ja tämän outo ystävä Mikael, sekä Tiina, jonka Juha tapasi AA-kokouksessa. Sekä kaikenlaiset sattumukset, joita hän aiheuttaa itselleen, sekä muiden aiheuttamat kommellukset hänelle.

Kuten jo alussa sanoin, kirja ei todellakaan ollut minulle. Sen huumori ei todellakaan ollut minulle tarkoitettua, mutta luin sen kuitenkin loppuun saakka. Enkä oikeastaan kadu sitä, koska kirjan loppupuoli oli minullekin luettavaa, eikä alun myötähäpeää joutunut enää kestämään.

Kirja oli kielellisesti todella ronski, eikä mitään juurikaan kierrelty, mutta se osaltaan toi kirjaan oman ulottuvuutensa ja persoonallisuutensa, koska harvemmin olen Juoppuhullun tapaisiin kirjoihin törmännyt, ja ehkä ihan hyvä niin. Ei makeaa mahan täydeltä.

Kirjan perusteellaa en ajatellut katsoa kirjasta tehtyä elokuvaa, mutta näköjään poikaystävä näytti pitävän kirjan joistakin kohdista, kun hänelle sen annoin. Joten suosittelisin sitä ei niin tosikoille ja ehkä hieman kaksimielisille ihmisille, jotka eivät tunne toisten puolesta myötähäpeää.

Arvosana: ***