Nimi: Ennen päivän laskua ei voi
Kirjailija: Johanna Sinisalo
Julkaisuvuosi: 2000
Sivumäärä: 268
En ole ennen lukenut Johanna Sinisaloa, vaikka minulla onkin kavereita, jotka ovat ylistäneet häntä. En vain ole saanut aikaiseksi tarttua hänen tuotantoonsa. Toisin kuin nyt. Kirjastosta mukaan tarttui nimittäin jokin aika sitten Sinisalon esikoisteos Ennen päivänlaskua ei voi.
Minulla oli jostain syystä suuret odotukset tästä kirjasta, kiitokset äidinkielenopettajalleni. Odotin jotain mieltä avartavaa ja mietinnän aiheuttavaa lukukokemusta. Suurin piirtein samanlaista mitä opettajakin oli kokenut, mutta ei. Kirja ei saanut minua miettimään, että peikkoja olisi oikeasti olemassa.
Kirjahan kertoo siis Enkelistä, oikeammin Mikaelista, joka pelastaa ihka aidon peikon ja huolehtii sen kuntoon. Enkelin elämää sekoittaa ihastuminen heteromieheen, entinen exä ja alakerran naapuri, ja tietenkin oman lisänsä tuo peikko.
Kirjassa on lyhyitä kappaleita, jotka ovat joko tapahtumien kuvailuja eri henkilöiden silmin tai pätkiä peikoista muista kirjoista, kuten Pessistä ja Illusiasta ja lastenrunoista. Pidin tästä intertekstuaalisuudesta, varsinkin kun jotain kirjassa mainittuja pätkiä olin lukenut jo aikaisemmin. Lisäksi kirjan nimi ja osioiden nimet, jotka ovat suoraan Päivänsäde ja menninkäinen laulusta, tuovat oman kivan lisänsä kirjaan ja hieman yhtenäisyyttä.
Kokonaisuudessa pidin kirjasta, vaikka se ei ollutkaan niin upea lukukokemus kuin odotin.
Arvosana: ***½
Minullekaan tämä kirja ei ollut mikään huikea kokemus. Moni on tätä hehkuttanut, joten on ollut vähän ulkopuolinen olo kun kirja ei ollut ns. minun kirjani.
VastaaPoista