Nimi: Vettä elefanteille
Kirjailija: Sara Gruen
Julkaisuvuosi: 2006
Sivumäärä: 363
Vanhainkodissa yhdeksänkymmentäkolme vuotias Jacob Jankowski alkaa muistella nuoruuttaan, kun sirkus saapuu kaupunkiin. Hän palaa takaisin aikaan, kun oli viimeisiä tenttejään tekemässä oleva opiskelija, joka saa kuulla vanhempiensa kuolleen.
Jacob päätyy surun murtamana sirkusjunaan, jonne hänet lopulta otetaan töihin. Hän rakastuu eläintenkesyttäjän vaimoon ja soppa on syntynyt. Jacob oppii kaiken sirkuksen hierarkiasta ja siitä, miten hänen pitäisi elää.
Välillä käydään kurkkaamassa mitä nykyisyyden Jacobille kuuluu ja minä pidän tarinan vaihtelevasta näkökulmasta, koska nykyisyys ei paljasta juurikaan mitään siitä mitä tapahtui menneisyydestä, ellei yhtä pientä ikää oteta huomioon.
Kirja oli kokonaisuutena ihana, vaikkakin eläintekesyttäjän luonne tuntui todella raa'alta mielestäni. Ja muutaman ihmisen kohtalo myös, mutta loppu oli mielestäni kaikkein paras kohta koko kirjassa. Se vastasi aukinaisiin kysymyksiin, ja toi hyvän mielen, kun tiesi että päähenkilö sai ansaitsemansa lopun :)
Arvosana: ****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti