Nimi: Apinatalo
Kirjailija: Sara Gruen
Julkaisuvuosi: 2010
Sivumäärä: 335
Isabel Duncanilla on ollut hankala elämä. Isä jätti hänet ja hänen alkoholisoituneen äitinsä pitkä aika sitten, eikä hän oikein luota ihmisiin. Hän tuntee olevansa kotonaan bonoboapinoiden kanssa, joita on tutkinut kahdeksan vuotta.
John Thigpen on tekemässä artikkelisarjaa ihmisapinoista ja se johtaa hänet Isabellen ja hänen bonoboapinoidensa luo. Kaikki kuitenkin menee pieleen, kun eräs aktivistiryhmä hyökkää laboratoriaan ja räjäyttää sen, päästäen apinat vapaaksi ja Isabel loukkaantuu vakavasti. Mutta kuka onkaan kaiken takana?
Johnin ja Isabelin elämät menee alamäkeen, eikä kummankaan henkilökohtaisissa suhteissa ole paljon kehumisen varaa. Mutta kaikki muuttuu, kun bonoboapinoista tehdään tv-sarja, jota kaikki katsovat innoissaan. Isabel lähtee pelastamaan apinansa ja saamaan ainoan perheensä takaisin.
Kirjassa menee pääosin kaksi juonta yhtä aikaa, on Johnin tarina ja sitten on Isabelin tarina. Välillä nähdään muiden näkökulmia selkeyttämään asioita, mutta loppua kohden kaikki alkaa kietoutua kauniisti yhteen.
Tarina oli erittäin koukuttava ja puoleensa vetävä, kun luit yhden luvun oli pakko lukea toinenkin (voitte kuvitella miten keskittyneenä olin äidinkielen tunnilla, kun tämä kirja oli edessäni ja saatoin lukea muutaman kappaleen tunnin aikana.) Ja olen onnellinen siitä, että kirjailija valinnut sitä helpointa tietä, mikä vaikutti minusta alussa todennäköiseltä, kun kirjaa luin. Ja rakastuin bonoboapinoihin, vaikka luulin melkein loppuun asti, että kirjailija on vain keksinyt ne omasta päästään, mutta asia ei ilmeisesti ollutkaan näin.
Suosittelen ehdottomasti lukemaan ja tutustumaan muutenkin Sara Gruenin tuotantoon. Rakastin hänen Vettä elefanteille-kirjaa ja haluaisin lukea myös hänen kaksi muuta kirjaansa, joita ei tosin ole suomennettu (ainakaan vielä).
Arvosana: ****½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti