Nimi: Kaislikossa suhisee
Kirjailija: Kenneth Grahame
Julkaisuvuosi: 1908
Sivumäärä: 225
En olekaan pitkään aikaan lukenut lastenkirjoja, joten Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee oli mukava poikkeus "aikuisten" kirjojen keskellä. Se kertoo myyrästä, joka lähtee vaeltelemaan maanalla sijaitsevasta kolostaan ylhäällä maanpäälle, jossa hän näkee ensimmäistä kertaa auringon. Aikansa vaellettuaan hän tapaa vesirotan, joka tarjoaa hänellä uuden katon päänsä päälle ja rupikonnan ja mäyrän, joista tulee myyrälle rakkaita ystäviä.
Ystävykset joutuvat kaikki paitsi mäyrä jonkinmoisiin seikkailuihin. Rupikonna, jopa vankilaan asti. Minusta oli hauska idea, että kirjassa oli sekä eläimiä, että myös ihmisiä sekoitettuna keskenään, vaikka en ihan heti sitä tajunnut.
Kirjassa oli myös kaunis kuvitus, josta pidin erityisen paljon. Se antoi hahmoille ehkä hieman enemmän syvyyttä, kun näki miten joku toinen oli heidät kuvitellut, vaikka eihän heissä varsinaisesti mitään erikoista ole.
Ymmärrän täysin miksi kirja on BBC:n kirjalistalla ja se on suosituimpien lastenkirjojen joukossa, koska tarina on kaunis ja opettavainen ja tavallaan suloinen, eikä kenellekkään varsinaisesti tapahdu mitään pahaa. Mitä nyt Konna vähän hurjastelee.
Arvosana: ****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti