Nimi: Tuli
Kirjailija: Katherine Neville
Julkaisuvuosi: 2008
Sivumäärä: 531
Minun täytyy pyörtää sanani. Kirjoitin Katherine Nevillen kirjan Kahdeksan arvosteluuni, että en tulisi lukemaan kirjasta kirjoitettua jatko-osaa, mutta mitä kävikään. Löysin kirjan paikallisesta kirjastosta, enkä vain voinut jättää sitä hyllyyn odottamaan lukemista.
Kirja sijoittuu 30 vuotta edellisen kirjan jälkeen ja siinä on pääosassa Katin ja Solarinin tytär Alexandra, jonka välit äitiin viilentyivät silloin, kun tytär oli 12-vuotias ja hänen isänsä ammuttiin shakkiturnauksessa Venäjällä. Kat pakotti tyttärensä jättämään shakin sen jälkeen kokonaan.
Mutta peli on alkanut taas uudestaan ja Alexandran äiti on kadonnut salaperäisesti omista syntymäpäiväjuhlistaan, joihin hän on kutsunut kokoon kummallisen keitoksen. Alexandra päätyy arvoituksen jäljille ja peliin mukaan.
En oikeastaan tiedä oliko tämä kirja parempi kuin edellinen. Se sai minut ainakin haluamaan lukemaan itsensä loppuun, mutta se oli myös hirveän sekava. Jossain vaiheessa en ollenkaan tiennyt, että missä nyt ollaan menossa. Kuka on pahis ja kuka hyvis, sekä miten tämän kaikki liittyy yhteen, enkä oikein saanut selitystä lopussakaan. Tai no ymmärsin varsinaisen pelin juonen, mutta siihen se sitten jäikin. Kirjailija heitti paljon hienoja ajatuksia, mutta minulle ne eivät täysin avautuneet, eivätkä lopulta menneet niin syvälle kuin ne olisivat vaatineet.
Kirja oli sekava, mutta silti puoleensa vetävä, tosin sekavuuden lisäksi ennalta-arvattava. Kirjan suurin juonenkäänne lopussa ja olin arvannut sen jo prologin jälkeen. Siinä vaiheessa tuli hieman turhautunut olo, mutta luettu mikä luettu.
Arvosana: ***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti