Nimi: Rouva Bovary
Kirjailija: Gustave Flaubert
Julkaisuvuosi: 1856
Sivumäärä: 354
Rouva Bovary oli jälleen kirja, jonka lainasin klassikkolistalta, ja siitä jäi hieman kaksijakoinen tunnelma. Toisaalta kirja oli nerokkaasti kirjoitettu, mutta kirjan aikana aloin toden teolla inhoamaan sen päähenkilöä ja nimikköhahmoa Emma Bovarya.
Tarina alkaa sillä, että kerrotaan Charles Bovaryn kouluvuosista ja siitä kuinka hänestä tuli maalaislääkäri ja siirrytään lopulta siihen, kuinka hän oikein tapasin Emman ja kuinka he päätyivät naimisiin. Emman unelmat kuitenkin romahtavat, kun naimisissa olo ei olekkaan niin hohtoista kuin hän oletti sen olevan ja intohimo/rakkaus miestä kohtaan hiipuvat nopeasti.
Ja sen jälkeen sitten seurataan Emman ensin varovaista tutustumista toisiin miehiin ja hänen suhteistaan heihin, sekä holtitonta taloudenhoitoa ja ailahtelevuutta. Ei sillä kirja on mielenkiintoinen ja realistinen ja loppukin on virkistävää vaihtelua, vaikkakaan ei sieltä miellyttävimmästä päästä. Mutta onko kaiken aina pakko olla miellyttävää?
Tosiaankin, oli hieman kaksijakoinen olo koko kirjasta, koska todellakin inhosin Emmaa, hänen kaikessa ailahtelevuudessaan, haaveissa elämisessään ja tuhlaavaisuudessaan. Enkä oikeastaan ymmärtänyt siinä vaiheessa hänen ajatuksenjuoksuaan, mutta sitten toisaaalta aloin miettimään omaa elämääni ja kuinka monta kertaa sitä on pettynyt johonkin, joka ei olekkaan ollut odotuksien mukainen ja sitten alkanut etsimään taas jotain uutta? Monta monituista.
Mielestäni kirja kannattaa lukea, enkä yhtään ihmettele miksi se on aiheuttanut skandaalin ilmestyessään, ottaen huomioon sen ajan kulttuurin ja seurapiirien ilmapiirin. Kirja kuitenkin kuvailee asioita suht avoimesti aikaansa nähden.
Arvosana: ***½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti